Kirjoituksia ja puheita

Mistä niitä sisäilmaongelmia syntyy?

Torstai 29.1.2015 klo 13:22 - Tapio Huhtanen

Mistä niitä sisäilmaongelmia syntyy?

Julkisella taholla on valtaisa kiinteistöjen korjausvelka. Kertooko korjausvelan määrä taitamattomuudesta vai varojen puutteesta? Omassa kotikaupungissani Porissa todettiin yhdessä päiväkodissa merkittävä sisäilmaongelma. Lapset ja hoitajat evakkoon, satoja tuhansia maksava remontti käyntiin. Lopputulos hieno, kunnes muutaman kuukauden jälkeen todettiin remontin epäonnistuneen. Uusi evakkotaival edessä ja veronmaksajien rahat remontin osalta ”kankkulan” kaivoon.

Onko niin, että energiatehokkuudella kikkailu johtaa yhä useammin vastaaviin tapahtumiin. Miksi ei hyväksytä sitä, että ”sopiva veto” pitää ilmanlaadun hyvänä? Vai onko kysymys korjausvalvonnan taitamattomuudesta vai siitä, että ne vanhan ajan elämää kokeneet ”timpurit” ovat katoava ryhmä. Heillä oli käytännön osaamista. Tästä osaamisesta todisteena ovat lukuisat yli 100 vuotta vanhat hirsitalot.

Entisajan talonmiehet olivat tärkeä osa yhteisöä. Rakennusten kuntoa seurattiin jatkuvasti, katse löysi helposti repsottavan rännin tai nenä haistoi tunkkaisen sisäilman. Miksi nämäkin asiat on monessa paikassa ulkoistettu? Nyt tarvitaan jos jonkin näköistä ”haistelijaa” toteamaan sisäilmaongelmat.

Ilmastonmuutos on tosiasia. Säävaihtelujen ääripäiden kasvaessa on selvää, että myös ilman kosteudessa ääripäät kasvavat. Onko käymässä niin, että rakennusten seiniä paksuntamalla aiheutamme sen, että kyseinen rakenne ei koskaan kuivu. Energiatehokkuus on hyvä asia, mutta olemmeko tekemässä yhteiskunnassa karhunpalvelusta. Veroeurot kuluvat sisäilmaongelmista selviämiseen. Toisaalta samalla takaamme sen, että timpureilla riittää töitä.

Villasukat jalkaan ja puita leivinuuniin….

Tapio Huhtanen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäilma, timpurit

Kansankiihotusta. Kyllä vai ei?

Lauantai 17.1.2015 klo 20:26 - Tapio Huhtanen

Kansankiihotusta. Kyllä vai ei?

Satakunnan Kansa uutisoi sunnuntaina 17.1.2015 Satakunnan perussuomalaisten ”puhdistuksista”. Kirjoituksen lopussa eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti uhoaa, että ”meille sataa laariin sekin, että porilainen islamisti uhkailee meitä”. Tunnustaako Joutsenlahti näin olevansa ulkomaalaisvastustaja, joka näkee uhkailun hyödyn – osana vaalityötä? Käsittämätöntä! On mielenkiintoista seurata puhdistusoperaatiota. Taitaa puhdistus olla käynnissä myös Porin perussuomalaisten sisällä – sellainen virta käy Porissa Keskustan laariin – pyytämättä. Mutta tervetuloa.

Kansankiihotuksen limbosuorituksena pidän perussuomalaisten nuorten käynnistämää islam-pilapiirroskilpailua. Vaikka kilpailulla pyritään lisäämään sanavapautta, niin se on luonteeltaan kansankiihotusta. Tämä on älyttömin koskaan kuulemani kilpailu. Sitä en voi hyväksyä edes huumoriksi.

On useita asioita, joita ei voi hyväksyä ja jotka on helppo tuomita. Yksi tällainen yleisesti tuomittava asia on viattomiin ihmisiin kohdistuvat Pariisin kaltaiset terroriteot. Järjettömille teoille ei löydy hyväksyttävää selitystä. Ovatko taustalla voimakkaat yksittäiset henkilöt? Miksi nämä henkilöt saavat sanoillaan ja julistuksellaan toiset ihmiset tekemään järjettömiä tekoja. Vai onko kyseessä niin sanottu ”Napoleon” kompleksi? Pienet miehet uhoavat ja saavat maailman sekaisin ja omalla egollaan kiihottavat kansoja älyttömiin ja raakoihin tekoihin. Näitä tapauksia on aina ollut ja valitettavasti niitä on myös 2000-luvulla.

Tapio Huhtanen

3 kommenttia . Avainsanat: Kansankiihotus

Suomi - pää pois pensaasta!

Torstai 15.1.2015 klo 22:19 - Tapio Huhtanen

Kerrotaan totuus ja rohkaistaan. Onko Suomessa kaikki hyvin? Onko arki sujuvaa? Yksinkertainen vastaus – ei ole! Ukrainan kriisin seurauksena asetetut Venäjä pakotteet ovat oikeutettuja. Mutta pakotteiden vaikutus Suomen talouteen on kohtuuttoman suuri. EU ei ole riittävästi huomioinut eri maiden geopoliittista sijaintia.  Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että Suomella on 1300 kilometriä Venäjän vastaista rajaa. Raja on samalla osa EU:n itärajaa. Pakotteiden vaikutusta Suomen talouteen on vähätelty. Vaikutukset esimerkiksi elintarviketuotantoon tai matkailuun ovat pysyviä, entiseen ei ole paluuta. Tulevaisuudessa on löydettävä uudet markkina-alueet. Valtiovallan pitäisi tämä tosiasia tunnustaa ja käynnistää pikaiset neuvottelut sen osalta, että Suomi ja Venäjä voisivat käynnistää neuvottelut kahdenvälisestä talousyhteistyöstä. EU:n mahtivaltiot eivät juurikaan piittaa pikkuisen Suomen ongelmista Venäjä pakotteiden suhteen. Tosi on!

Venäjä keskittää joukkoja Alakurttiin. Tälläkö ei ole mitään merkitystä? Moni suomalainen on varmasti pohtinut turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiä ja miettynyt olisiko syytä ottaa ”torrakka” naftaliinista pahemman päivän varalle. Onko kyse oikeasti arktisten alueiden turvallisuuteen liittyvästä joukkojen keskittämisestä Alakurttiin vai onko kyse ”uhittelusta” länttä kohti. Itämeren alueesta on tuullut uudentyyppisen ”kylmän sodan” näyttämö. Tässä ”kylmässä sodassa” on kyse kovasta taloussodankäynnistä. Kestääkö Suomi tämän yksin, onko meillä riittävästi varauduttu siiten, että kansalaisten arki on turvattu ja ennen kaikkea onko oma puolustuksemme riittävän vahva ja uskottava? Vai tarvitsemmeko uudentyyppistä kumppanuutta – on se sitten NATO tai merkittävä yhteistyön lisäys Ruotsin kanssa.

Onko maallamme uhkia? Virallisesti ehkä nyt ei ole. Mutta onko tulevaisuudessa? Ainut mahdollinen uhka on Venäjä. Onko uhka taloudellinen vai valtiolliseen turvallisuuteen liittyvä – sen aika näyttää. Uskalletaan varautua ja tunnistetaan tosiasiat. Otetaan pää pois pensaasta!

Tapio Huhtanen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pakotteet, Venäjä, Alakurtti

Satakunnan vuodenvaihteen juhla

Perjantai 9.1.2015 klo 22:02 - Tapio Huhtanen

Hyvät naiset ja miehet, satakuntalaiset ja Satakunnan ystävät

Tervetuloa Ulvilaan Satakuntaliiton vuodenvaihteen vastaanotolle.  Samalla toivotan kaikille oikein hyvää vuotta 2015. Juhlamme alussa te arvoisat vieraat saatte asemoitua niin sanottuihin virallisiin puheenvuoroihin. Tarjolla on historiaa ja tulevaisuutta

Millainen oli vuosi 2014.  Paljon on puhuttu talouden alamäestä. Pääosa uutisoinnista on ollut negatiivista. Mutta on olemassa myös positiivia asioita viime vuodelta. Meille Satakunnassa tärkeitä asioita ovat olleet muun muassa LNG terminaalien saaminen sekä Porin että Rauman satamiin. Samoin rahoituspäätös Porin merialueen uudentyyppisestä merituulipuistosta,  kuten myös Rauman syväväylän rahoituksesta. Näillä on merkittävä vaikutus alueemme elinkeinoelämälle.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Satakunta, LNG, satama, Niinisalo, Säkylä

Mihin unohtui Söörmarkun risteys?

Keskiviikko 7.1.2015 klo 18:10 - Tapio Huhtanen

Luoteisväylä uutisoi 18.12.2014 Porin vuoden 2015 talousarvion merkitystä Noormarkkuun. Mihin unohtui maininta valtateiden 23 ja 8 risteyksestä Söörmarkussa? Kyseisen risteyksen liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus ovat aiheellisesti puhuttaneet tienkäyttäjiä jo vuosia. Risteyksen kehittäminen on mainittu Noormarkun ja Porin kuntaliitosopimuksessa. Nyt kovan "jumppaamisen" jälkeen on luvassa kehitystä kyseiseen risteykseen. Vuoden 2015 talousarviokirjassa on seuraava maininta "Valateiden 8 ja 23 risteystä koskevaan investointiin varataan vuodelle 2015 suunnittelumäärärahs ja vuodelle 2016 määräraha toteuttamsta varten". Elinkeinopoliittiikka tarvitsee positiivisia signaaleja. Tämä on sellainen.

Tapio Huhtanen ( kesk)
Porin kh 2. vpj
Noormarkku

Kirjoitus julkaistu Luoteisväylä lehdessä 31.12.2014

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Söörnarkku, liikenneturvallisuus

Kolmas kerta toden sanoo - vai sanooko?

Sunnuntai 4.1.2015 klo 13:54 - Tapio Huhtanen

KOLMAS KERTA TODEN SANOO – VAI SANOOKO?

Noormarkun liittymisestä Poriin on viisi vuotta. Noormarkkulaisena on saanut ihmetellä porilaista päätöksentekokulttuuria. Erityisesti johtajuuden puute, poliittisen ohjauksen laajuus ja erikoinen ”omien” intressien ajaminen yhteisen edun ohitse on hämmentänyt ja kummastuttanut.

Ansaitseeko Pori ja sen ympärillä oleva Satakunta moista julkisuutta? Mielestäni ei ansaitse. Tarvitaan päätöksiä ja niiden toimeenpanoa. Tarvitaan johtajuutta. Poliittistakin ohjausta tarvitaan, mutta se ei saa olla omaa etua tavoittelevaa. Porin kokoisen kaupungin hallintoon riittää yksi kaupunginjohtaja. Yhden johtajan malli pitää vastuun jakamattomana. Samoin johtajuutta omaavan kaupunginjohtajan on helppo saavuttaa asema, jota arvostavat niin kaupungin organisaatio, poliittiset valtuustoryhmät, naapurit, yhteistyötahot ja erityisesti kaupunkilaiset. Nykyinen kolmen poliittisesti valitun kaupunginjohtajan malli on haudattava mahdollisimman nopeasti.

Tultuani noormarkkulaisena osaksi porilaista päätöksentekoa kummastelen edelleen monia asioita. Ensinnäkin, miksi asioita käsitellään julkisuudessa eikä asianmukaisesti ja virallisesti valmistellen. Toiseksi, miksi valtuusto ja hallitus ovat hyväksyneet nykyisen käytännön eivätkä ole ajoissa ohjanneet asioiden sujumista oikeaan suuntaan. Tässä on itselläkin peiliin katsomisen paikka ja sen kuuluisan ”tolkkutestin” käytön paikka. Kolmanneksi, kuluneen viiden vuoden aikana tämä on kolmas kerta, kun kaupunginjohtajan asemasta ja luottamuksesta käydään keskustelua – ja jälleen julkisuudessa. Eikö aiemmista kerroista ole otettu opiksi?

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa siirtoa. Ja erityisesti sitä, kuka tekee aloitteen ja millaisen? Odotan kaupunginhallituksen kokoontumista ilman viranhaltijoita. Odotan päätöksiä. Kaupungin johtajuuteen liittyvät ongelmat eivät ole enää yhden puolueen asia. Asian vakavuus on niin sanottu valtuustotason asia.

Valitettavasti en tiedä kaikkea asiaan liittyvää ”kähmintää”. Tämä johtuu siitä, että toimintatapoihini ei kuulu istua iltaa saunanlauteilla poliittisista linjauksista sopien. Tästä olen saanut moitteita muilta ryhmiltä. Tapani eivät  tule muuttamaan.

Tapio Huhtanen

1 kommentti . Avainsanat: Pori, johtajuus

ERILAINEN JOULU - 1994

Lauantai 20.12.2014 klo 16:37 - Tapio Huhtanen

ERILAINEN JOULU 1994

Sotavuosina runsaat 70 vuotta sitten rintamalla ja kodeissa joulun viettoon liittyi paljon tunteita. Oli ikävää läheisistä, surua ja kiitosta. Omalla kohdallani on yksi erilainen Joulu. Haluan jakaa Joulun 1994 lukijoiden kanssa.

Joulukuun 14 1994 päivä alkoi komennus Esikunta- ja huoltokomppanian päällikkönä Etelä-Libanonissa. Kotiin jäivät vaimo ja neljä lasta. Vanhin lapsista oli silloin 10 vuotias ja nuorin täyttänyt juuri yhden vuoden. Lähtö kotoa 13 joulukuuta aamulla oli elämäni vaikein päivä. Muistan hyvin lähtöön liittyvän ikävän ja jäähyväisten tunteen.

Joulukuun 22 päivä sain soiton SataHäme radion tutulta toimittajalta. Hän halusi haastatella radion joulukonsertissa Etelä-Libanonissa palvelevia Satakuntalaisia rauhanturvaajia. Meitä oli siellä muutamia. Tieto radiolähetyksestä saavutti myös kotijoukot. Lyhyen haastattelun jälkeen lähetin jouluterveiset rakkaille läheisille kotiin ja joululaulutoiveena esitin Sylvian Joululaulun. Laulun sanat ”ja niin Joulu joutui jo taas pohjolaan…” oli viesti jonka halusin välittää alueelta, josta matkaa Betlehemiin ja Nasaretiin oli vain pari sataa kilometriä. Kaukana, mutta niin lähellä. Sylvian Joululaulu on tämän jälkeen ollut minulle rakkain Joululaulu. Sen kuuleminen saa kyyneleen silmäkulmaan. Tunne sieltä vuosien takaa on voimakas ja haluan sen säilyttää. Kotosuomessa radiota kuunnelleilla läheisillä oli silloin sama tunne.

Jouluaattona vietimme perinteisen joulumessun läheisen paikallisen kylän kirkossa. Kylässä oli kristillinen kirkko. Joulukirkon tunnelma oli samanlainen kuin kotikirkossa Noormarkussa kynttilöineen ja joulukuusineen. Joulupäivällinen alkoi kello 18. Luin ruokailun aluksi Jouluevankeliumin. Sen lukeminen oli mieluisa ja mieliinpainuva tehtävä. Olihan meitä suomalaisia rauhanturvaajia yhteisellä jouluaterialla lähes parisataa. Oli helppo tunnistaa, kuinka kaikkien ajatukset olivat kotona läheisten luona. Annoimme kaikille toiveen soittaa läheisille illan aikana. Näin moni tekikin. Itsekin soitin aattoiltana kotiin vaimolle ja lapsille. Kaikki oli hyvin, vain äänistä kuului ikävä,

Joulupäivällisen jälkeen oli oma vuoroni seistä kunniavartiossa muistomerkillä, joka oli pystytetty alueella menehtyneiden suomalaisten rauhanturvaajien muistoksi. Kunniavartiovuoro kesti puolituntia ja tein sen yhdessä silloisen pataljoonan papin kanssa. Oli kirkas tähtitaivas. Sama taivas olisi Suomen taivalla. Taivaalta löytyi Pohjantähti. Yhä muistan ajatukset, joita tähden kautta lähetin ”sinne suomeeni kaukaisehen”. Jouluyö juhlayö.  

Näillä Jouluisilla tunteilla 20 vuoden takaa haluan toivottaa kaikille Sotaveteraanin Joululehden 2014 lukijoille rauhallista ja hyvää Joulua.

Tapio Huhtanen

Kirjoitus julkaistu Satakunnan sotaveteraanien Joulu 2014 lehdessä 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, Sylvian joululaulu

ASUNTOMESSUT PORISSA - TOLKKU VOITTI

Torstai 11.12.2014 klo 21:29 - Tapio Huhtanen

Asuntomessut Porissa - Tolkku voitti

Asuntomessut pidetään Porissa vuonna 2018. Asuntomessujen sijainnista käytiin vilkas keskustelu. Tälle keskustelulle oli tarve. Esille tuli voimakkaasti taloustekijät ja tulvasuojelu. Onneksi järki voitti. Kun messujen sijaintiin liittyvä keskustelu siirtyi vesilettorakentamisesta kovalle maalle, niin YLE Satakunnan toimittaja kysyi ”miltä tuntuu olla voittaja”. Olinhan kovaäänisin paikanvaihtoa esittänyt luottamushenkilö ja olin vaatinut ”tolkkutestin” käyttöä asuntomessujen paikan valinnassa. Vastasin YLE:n toimittajalle, että asian voittajina ovat Porilaiset veronmaksajat ja terve järki.

Miten tästä eteenpäin? Nyt on rohkeiden avausten aika. Messualueelle suunnitellaan kaksikerroksisia pienkerrostaloja. Eikö näiden materiaali voisi olla puu ja rakentajana maakuntamme osaavat yritykset. Vai onko niin, että satakunnassa ei ole alaan liittyvää osaamista. Entä energiaratkaisut. Paljonko voimme hyödyntää esimerkiksi aurinkoenergiaa tai taloyhtiökohtaista ”jätteenpolttoa”. Tutkimatta lienee kaikki se miten Kokemäenjoen vettä voidaan asumisessa hyödyntää. Pohdittavaa on myös päästöttömän joukkoliikenteen hyödyntämisessä – onko taloyhtiöllä käytössä sähköautoja tai sähkömopoja sähkörollaattoreista puhumattakaan.

Meillä Satakunnassa ja Porissa on mahdollisuuksia vaikka mihin. Osaamista on sekä yliopistokeskuksessa kuin ammattikorkeakoulussa.

Avataan ideariihi. Jos keksit hyvän idean, niin lähetä kommentti.

 

Tapio Huhtanen

1 kommentti . Avainsanat: Asuntomessut, energia

Puhe Lassilan ja Noormarkun sankarihaudoilla 6.12.2014

Lauantai 6.12.2014 klo 13:19

Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintamalla taistelleet, hyvät läsnäolijat.

Sillanpään marssilaulun 3 säkeistö alkaa sanoilla ”Mitä aarteita meillä on Suomessa, toki kallehin on vapaus”

Vietämme tänään Suomen 97:tta itsenäisyyspäivää. Kiitämme siitä, että saamme elää vapaassa isänmaassa – Suomessa.

Tämän vuoden keskustelua on sävyttänyt kysymykset maailman turvattomuudesta niin Lähi-idässä kuin erityisesti Krimillä ja Ukrainassa. Itämeren herruudesta ja ilmatilan loukkauksista saamme tietoa lähes päivittäin. On hämmästyttävää, että ihmiskunta ei ota opiksi menneistä. Miksi valtapolitiikka ja vallanhimo ohjaavat valtioiden välistä käyttäytymistä. Onko maailma siirtynyt uuteen kylmän sodan aikakauteen.

Miten nämä edellä mainitut asiat liittyvät Suomen itsenäisyyspäivään? Ylläkuvattuja asioita pohtiessa voimme lämpimin mielin todeta, että meillä Suomessa asiat ovat hyvin. Saamme elää turvallisessa maassa kotilieden lämmössä.

 

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Itsenäisyys, vapaus

Tasapainoinen Suomi

Tiistai 25.11.2014 - Tapio Huhtanen

Tasapainoinen Suomi

Millainen on Suomi nyt ja millainen se on esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Tai pitäisikö kysyä millaiseksi sen haluamme. En ymmärrä niitä itseään asiantuntijoiksi väittäviä ihmisiä, jotka haluavat keskittää kaiken mahdollisen. Joskus tuntuu, että näiden keskittäjien ajatuksia ohjaa ainoastaan ideologia tai euron sokaisema lyhytnäköinen tehokkuusajattelu.

Olin kuuntelemassa professori Hannu Katajamäen elämänviisauksia. Hänen sanomansa oli selvä. Suomi elää koko voimallaan. Kansantalous tarvitsee koko Suomea.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hajautettu, digitalisointi

Tervetulopuhe puoluevaltuuston kokouksessa

Maanantai 24.11.2014 klo 19:56 - Tapio Huhtanen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät keskustalaiset, hyvät naiset ja miehet

Tervetuloa puoluevaltuuston kokoukseen Satakuntaan. Maakuntalaulumme sanat ”kauas missä katse kantaa yli peltojen, missä kaartaa taivon rantaa salo sininen…” kuvaavat maakuntaamme hyvin. Olemme peltojen, metsien ja taajamien maakunta.  Meitä satakuntalaisia on noin 220000. Maakunnassamme on 20 kuntaa. Kaksi merkittävää satamaa- Pori ja Rauma, kaksi jääkiekon liigajoukkuetta Lukko ja Ässät, kaksi merkittävää varuskuntaa Säkylä ja Niinisalo, Yyterin hiekat, olemme osa Selkämeren kansallispuistoa ja paljon muuta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Satakunta, Keskusta

Pärjääkö Suomi yksin idän ja lännen välissä?

Torstai 20.11.2014 klo 15:39 - Tapio Huhtanen

Pärjääkö Suomi yksin idän ja lännen välissä?

Ovatko Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuus uhattuna? Tätä kysymystä pohtii moni suomalainen – eikä syyttä. Huolenaiheita on monia: naapurimme Venäjän toimenpiteet Krimillä ja Ukrainassa, Venäjän meri- ja ilmavoimien lisääntynyt toiminta Itämeren alueella, venäläisten maakaupat Suomessa, Naton joukkojen vahvuuden lisääminen Baltian maissa ja lisäksi Ebola-viruksen leviämisen uhka. Pelkästään EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat merkinneet monelle suomalaiselle yritykselle ja työntekijälle epävarmuutta tulevasta. Euroopassa on syntynyt idän ja lännen välinen kilpajuoksu. Vai voimmeko jo puhua uudesta ”kylmästä sodasta”?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, maanpuolustus

« Uudemmat kirjoitukset